No niin, kuukausi vierähti sukkelaan. Emäntä oli suorittamassa neljän viikon harjoittelua ja kaikki muu aktiviteetti jäi hieman sivuun. Pikku hiljaa palaillaan taas normaalitilaan. Mitäs tässä välissä oikein on touhuiltu... lokakuun viimeisenä oltiin syksyisellä metsälenkillä. Agilityohjaajat järjestivät yhteislenkin kaikille kesän aikana agikentällä ahkeroinneille. Keli oli syksyinen, mutta ei mahdoton. Paikalla oli yhdeksän ohjaajan lisäksi yksi koirakko eli me! Mukana oli myös Tyyne-mummeli. Lenkin jälkeen paistetttiin makkaraa nuotiolla ja suunniteltiin ensi kesää. Kiitos, meillä ainakin oli mukavaa :)

 
Inkalla ja Tyynellä riitti vielä energiaa lenkin jälkeenkin ;)

Huomasin eräänä päivänä kaupan ilmoitustaululla kiinnostavan ilmoituksen. Siinä koirahierojaopiskelijat, Suomen eläinterveydenhuolto-opisto, hakivat hierottavia. Minäpä otin yhteyttä ilmoituksessa olevaan numeroon ja kouluttaja kelpuutti meidät mukaan. Isänpäiväaamuna 14.11. ajettiin Kokemäen Pitkäjärven vapaa-ajankeskukseen. Siellä oli reippaita opiskelijoita vastaanottamassa koiria. Opiskelijat hieroivat koiran pareittain, toinen toisen puolen ja toinen toisen puolen. Inka oli ensimmäistä kertaa hierottavana. Tilanne oli hieman rauhaton, olihan paikalla paljon ihmisiä ja koiria ja luokka oli pieni. Hieronta kesti tunnin. Hieman tyttö jäkitti välillä ja takajalkojen hieromisesta ei välttämättä tykännyt. Hienosti Inka kuitenkin malttoi olla. Kotona lepäiltiin pari tuntia ja sitten tehtiin pieni, reipas kävelylenkki. Loppupäivän Inka olikin sitten taju kankaalla ;)

 

Nyt sunnuntaina pääsimme Inkan kanssa kokeilemaan agilityä sisähallissa. Voi sitä riemua! Kun sen kaiken energian saisi jotenkin suunnattua oikeille raiteille niin meillä menisi lujaa ;) Otettiin muutama lyhyt radanpätkä, hyppyjä ja putkea. No siinä rytäkässä ohjaajakin intoutui taas niin, että törmäili päin esteitä kaatuen pitkin pituuttaan ja mustelmiahan siitä tuli… rauhoituttiin hieman ja sitten kokeiltiin keppejä, jotka menivät suht hyvin. Lopuksi otettiin A-estettä ja puomia. Puomilla Inka sähläsi, pelästyi ja putosi. Sitten taas rauhoituttiin ja otettiin puomia hihnan kanssa. Toivottavasti ei tullut ”traumoja”. Ensi viikonloppuna päästään samaan halliin harjoituksiin. Sitä ennen hieman paikallaoloharjoituksia!